Mediajakson itsearviointi

Blogin kirjoittaminen on ollut ihan kivaa, kivempaa ainakin kuin normaalit tunnit.

Tykkään eniten mainosanalyysistä, ehkä siksi että tykkään analysoida asioita ja tossa minä kai analysoin ihan hyvin. Ehkä se olisi voinut olla vähän pidempi.

Olisin voinut panostaa uutiskuva -tehtävään enemmän, ihan vain siksi että laitoin sen linkin huonosti.

Opin, että Isis siirtyy Libyaan ja opin, miten bloggaajat laittavat linkin sillä lailla siististi, että siinä on tekstiä ja kun sitä painaa, pääsee sinne sivulle. En minä tiedä, mitä olisin halunnut oppia, kun en minä tiedä, mitä olisin voinut haluta oppia. Eikun olisin halunnut oppia, että mitä kaikkea voi oppia.

Vihkotyö on minun mielestäni parempaa. Ei ehkä kivempaa, tämä blogityöskentely on ainakin vaihtelun vuoksi kivempaa, mutta minusta on tärkeää, ettei luokissa siirrytä koneisiin ja tabletteihin. Tottakai myös mediaopetus on tärkeää, koska mediaan törmää jokapäiväisessä elämässä, mutta vihkotyötä ei pitäisi jättää yhtään vähemmälle. Nykyisin niillä sähköisillä laitteilla pyöritään jo muutenkin niin paljon, että terveydellekin on vihkotyöskentely parempaa. Myös se, että jos tulevaisuudessa (ihan yleisesti) lopetetaan vihkotyöskentely, niin lasten käsialakin alkaa mennä huonommaksi. Mutta näin silloin tällöin, ei tästä ole mitään haittaa, ihan mukavaa vaihteluahan tämä on.

Oma mainos

Silmälasimainos

Mielipideteksti

Mitä ihmettä, opettajat?

Koulussa pitää aina välkillä mennä ulos. Ei siinä mitään pahaa ole, hyvähän sitä on ulos aina sillon tällön mennä, että aivot saavat happea ja silleensä. Mutta asia, joka häiritsee, on se, että ulos meno on ihan liian iso juttu opettajille. Onko sitä oikeasti pakko niin ilkeästi hätistää ulos? Kyllä me ymmärrämme, kyllä me uskomme että ulos pitää mennä.

Aiheuttaa vain pahaa mieltä, kun ihan pitää pakottaa kiirehtimään ja tiuskia, vaikka olisikin menossa. Sen ymmärtää kyllä niiden kohdalla, jotka tahallaan jäävät sisälle ja joilla ei ole aikomustaikaan mennä ulos, mutta sen huutamisen voisi säästää niille. Koulussa pitäisi ainakin opettajien pyrkiä luomaan hyvää ilmapiiriä, niin ettei nuorten tarvitsisi tuntea itseään ainakaan heidän takiaan ei-halutuiksi.

Näin kerran, kun eräs ala-asteella oleva ujo tyttö oli ulkovälitunnilla yläaulan sohvalla, koska ulkona oli tosi kylmä, ja silloin kaikki muut välitunnit oltiin sisällä, paitsi yhden välkkä. Tyttö ei ollut ymmärtänyt, että yhdeltä mennään ulos, ja eräs opettaja tuli hänelle todella vihaisena tiuskimaan. Opettaja uhkaili jälki-istunnolla, ja luuli että tyttö vain esitti tietämätöntä ja huijasi opettajaa. Tyttö oli selvästi peloissaan. Jos tyttö olisi tahallaan ollut sisällä, hän olisi varmasti keksinyt paremmankin piilon kuin yläaulan sohva?

Onko siinä ulos menossa oikeasti kyse elämästä ja kuolemasta? Ottaisitteko välillä opettajat vähän rennommin, kyllä sinne ulos mennään jos täytyy. Jos opettajat tahtovat oppilaiden menevän ulos, niin miten olisi jos vain pyydettäisiin nätisti? Nuoret ottavat tässäkin asiassa aikuisista oppia, ja mielestäni käytöstavat olisivat hieno juttu.